Minne miekkani tieni viekään

Kuvia kuvia ja vielä vähän kuvia

Elikkä ensiksi Lu Bun puvusta ne varmasti kaivatut kuvat ja sepustukset.

Rintapanssari päältä päin katsottuna

  Rintapanssari oli tuiki tavallisesta softiksesta, tai siitä tavarasta mistä makuualustat on tehty. Jokatapauksessa ei tähän mennyt paljoa työtä. Suurin osa ajasta meni koristeluun ja sovitteluun. Kyseinen rakennelma koostuu viidestä palasta. Päällinmäisenä näkyvä osa on yksi pala, sivuilla kaksi identtistä palaa ja takana selkämys. Alareunassa kiertävä vannerakennelma on viimeinen pala. Ensimmäiset neljä on liimattu saumoista yhteen kuumaliimalla ja joitakin liitoksia vahvistettu kangaspaloilla jotteivät ne petä käytössä. Ulkonevat koristelut ovat erillisä paloja softista jotka on kuivamaalattu mustan maalikerroksen jälkeen. (kuivamaalaus= hyvin vähän maalia kuivassa pensselissä ja sitten sitä tuputellaan kunnes oikea värisävy saavutetaan)

Rintapanssari ja sen kiinnitysmekanismi

Saappaat ovat tehty kahdesta osasta

Parhaimmin onnistunut osio puvusta

Saappaat koostuvat kahdesta pääosasta, kengät ja varsi. Kengät ovat vanhat tennarit joiden päällä on tekonahkaa. Varsirakenne koostuu pahvinpaloista ja tekonahkasta. Nilkan päällä oleva pala on pahvia joka on leikattu muotoonsa ja vahvistettu pakkelilla. Yläosa joka ei niin hyvin näy kuvissa (anteeksi siitä) on koossa alapuolella olevan pahvinpalan ansiosta. Saappaat pysyivät ylhäällä kumilenkin avulla joka tuli tuon reunuksen alle piiloon. Kun jalkapohjan alta menee lenkki joka pingottaa kankaan suoraksi näyttää ne toimivilta saappailta.

Keskeneräinen Heaven Peacer

  Tuossa alapuolella on kuva Lu Bun aseesta joka ei valitettavasti ole vieläkään valmis erinäisten ongelmien vuoksi (kiinnitys ja materiaalien heikko kestävyys).

Käsisuojukset

 Nämä olivat ensimmäiset valmistuneet osat puvusta. Pahvista ja vessapaperi rullista tehdyt suojat osoittautuivat kestäviksi ja mallikelpoisiksi rakenteeltaan. Ystäväni Eringon yksi cossi on myös saanut apua näistä. Alimmaisena kerroksena on pahvia jonka päälle on liimattu ohutta softista. Ranteen kohdalla oleva rengas on pahvinen joka on pakkeloitu ja maalattu. Kämmenosat ovat tehty samalla tekniikalla kuin käsivarren osat. Musta kangas on sukkahousua, erittäin venyvää ja hengittävää materiaalia.

Kypärä jonka toinen sarvi oli irronnut paluumatkalla

  Sitten kypärä. Se oli viimeisin joka valmistui ja ehkä kaikkein hankalin. Ongelmaksi muodostuivat nuo sarvet ja se kuinka ne saisi pysymään pysyttä. Noh, loppujen lopuksi sain ne pysymään pystyssä ilman järkyttävän kokoista liimakökköä ja punainen röyhelökin pysyi kiitettävästi kiinni koko conin ajan. Punaisten röyhelöiden löytöpaikkaa saatte tiedustella Eringolta sillä sain ihastuttavasti ne häneltä lahjaksi. Kiitos siitä vielä kerran~ :3

  Siinä se sitten olikin. Lisäkysymykset ja selvennykset ovat enemmän kuin tervetulleita jos jollain niitä on. Lisä kuvia puvusta ja tarkempia ohjeita sen tekemisestä saa myös pyydellä jos niitä haluaa.
Parhaiten tavoitat minut näillä kysymyksillä sähköpostistani desutossu@gmail.com

 Sitten Wen Yang, se ihana keihäsmies

Eli seuraava projektini Dynasty Warriorsin komea mieshahmo Wen Yang. Hänen puvustaan kerroinkin jo 

hiukan, nyt on kuvien vuoro.

Osaset josta peukolo muodostuu

Ensimmäisenä lähdin tekemään hanskoja jotka muistuttavat suuresti haarniskan hanskoja. Levyistä muodostuvat suojat jotka ovat kiinni kankaisessa pohjassa. Joten ei kun softista kehiin!

   Aloitin peukalosta kun se sopivasti oli hollilla. Otin vain karkeasti palan softista ja kokeilin onko sopiva. Taka-alalla näkyvä pala jossa on kaksi leikattua kolmiota keskellä palaa on peukalon päähän tuleva osa. Tein siitä yhden mallikappaleen jota pienensin/isonsin tarpeen mukaan. Loput palaset muotoilin kuvan ja oman käden mukaan. Kuvassa oleva kokonainen pala on vasemman käden osa. Palan tulee myötäillä peukalo lihasta ja nousta siihen kämmenselän päälle ennen rannetta. Pituus on minulla siihen ranteeseen asti varmuuden vuoksi ettei kiinnitys vaiheessa tule pituus ongelmia. Suhteuta osaset omaan vartaloosi ja muista tehdä mallikappale kaikista osasista ennen kuin rupeat liimaamaan niitä yhteen minkään kanssa. Nimimerkillä kokemusta on ja liikaakin...

Peukalo pala sisäpuolelta

   Lopuksi kun kaikki kolme palaa ovat leikattuina voidaan ne liimata toisiinsa kuumaliimalla. Jos liimaus menee väärin voi ne saada irti toisistaan jos on niin nopea ettei liima ole ehtinyt kuivuta tai omistaa kuumailma puhaltimen jolla voi uudelleen sulattaa liiman ja saada palaset irti toisistaan. Kuumailmapuhaltimen hankkimista suosittelen kaikille jotka haluavat tehdä softiksesta proppeja, sillä fööni ei kestä tätä touhua. Lämpöä saa enemmän ja laite on myös suunniteltu tätä varten joten turvallisenpaakin on. Toki nämä laitteet tuppaavat olemaan hintavia eikä muutama kymppi siihen riitä. Mutta tarpeeksi ohuissa paloissa lämpöä ei tarvita muotoiluun. Paksuimmissa paloissa se on huomattava apu kun tarvitsee muotoilla esim rintapanssaria tai polvisuojuksia kokoon. Mutta takaisin hanskoihin. Kun liimaat paloja yhteen liimaa aina uusi pala vanhan päälle jotta kun rystysistä sormella vetää alaspäin ei tule reunoja vastaan vaan 'tippuu' aina uudelle tasolle kuten alla olevassa kuvassa näkyy.

 

Hyvin näkyvissä kuinka
kerrosteisesti palaset ovat
kiinni toisissaan

   Ylimmäisen palan tulee olla hiukan rystysen päällä jotta voit koukistaa sormiasi sen jälkeenkin kun olet kiinnittänyt palaset kankaiseen pohjaan. Ota tämä huomioon myös kun mittailet palasia. Palojen leveys on hiukan leveämpi kuin sormen päällinen. Se ei tule paljoa sisäsyrjään, vain sen verran, että pystyt kiinnittämään palaset kankaaseen ilman, että se näkyy liikaa.

Wen Yangin suojakäsineet joissa
'metalliosat' valmiina maalattavaksi

Ja samaiset hanskat hieman kauempaa

Miltä näyttävät kädessä

 Ja tottakai kuva miltä ne sitten näyttävät kädessä. Kuvassa ne eivät vielä ole kiinni missään vaan pysyvät siinä pyhällä hengellä. Tämä siksi, että aikomuksena on etsiä siniset sormikkaat lähiaikoina. Ranteessa oleva rengas on myös softista, vain vähän paksumpaa laatua.



Anteeksi antakaa mun villakäsineet~ (//////w//////)

Sitten aseita! Erikoisalani ja ikuinen kiinnostuksen kohteeni <3

Keihään molemmat terät

Elikkä keihäs.
Mikä on keihäs?
Tikku jonka päässä terävä höskä...?
Juurikin näin.


Eli terän pohjana on pahvia -ylläri ylläri- jonka päälle on pistetty kahdesta kolmeen kerrosta paperimassaa. Isompi on yläpäässä oleva 'yläterä' ja pienempi toiseenpäähän tuleva 'alaterä'.
  Miksi näille ei oo viisaampii nimityksii?

Keihään toisen pään terä ja yksityiskohdat tarkemmin
näkyvissä

Mutta kuitenkin nuo ovat siis valmiina ja niihin on tehty inhottavan hankalia yksityis kohtia nyt kaksi päivää.

Olen tehnyt tähän asti pinnasta nousevat yksityiskohdat samaisesta paperimassasta. Otan kapean mutta pitkän palan sanomalehteä ja taittelen sitä (runsaasti liisteriä sormissa tässä kohtaa) kunnes se on tarpeeksi pieni tarkoitustaan varten. Sitten vain liisteriä molempiin pintoihin ja siinä se luultavasti pysyy. Noh, niinhän minä luulin. Jossei ne tunnu pysyvän niin ota avuksi vesiliimaa ja kokeile uudestaan pysyisikö. Minulle tämä taivaan kiitos auttoi.

Mitenkö tuo pienempi terä tehtiin?

Lisää kuvia siis~ (*^o^*)/

Näistä se valmistuu!

Tällä kertaa lähdettiin liikkeelle mallikuvasta ja pitkästä pohdiskelusta. Piti miettiä kuinka iso siitä pitää tulla ja onko se silloin vielä suhteessä hahmoon, varteen ja toiseen terään. Kerrassaan paljon mietittävää pienelle sahanpuru päälleni. Mutta tästäkin se selvisi! Vain kaksi kertaa jouduin piirtämään uudestaan ennenkuin tärppäsi. Kun oli ensimmäinen saatu irti heti toinen perään ja takaisin suunnitteluun. Putki joka on kuvassa on leikattu ja hiukan kavennettu kaupan hedelmäpussi putkilo. Suosittelen keräämään kaikki ko. putkilot talteet jos näet/tarvitset tämmöisiä proppeihisi. Erinomaista pahvia, kestäviä, moneen tarkoitukseen sopivia ja mikä parasta ILMAISIA!
Siitä sitten jatkoin liimailulla ja finnfoamin sahailulla. Ja sitten varoituksen sana finnfoamista ja sen työstämisestä. Se on sotkuista puuhaa joten ÄLÄ TEE SITÄ:

• sisätiloissa joissa ei saa sotkea (olohuone, keittiö, omahuone jossei halua äidin raivostuvan)
• ilman hengityssuojainta (siitä tulee PALJON pölyä joka tarttuu ihan joka paikkaan ja on epäterveellistä hengittää)
• liian hyvissä vaatteissa (kuten sanoin se tarttuu eikä se aina lähde irti)

Syyllinen aka. Finnfoam

Liimattuna ja finnfoam
sisälle ängettynä

Siellä se on

Siinä varoitukset siitä aineesta. Tavattoman hyödyllistä tavaraa, mutta myös hankalaa ja vaarallista jos niikseen tulee. Jos teillä on epävarmuus onko ympärisöt sopiva tähän suosittelen kysymään muilta mielipidettä tai käyttämään nykyaikana harvassa olevaa tervettä järkeä. Ja nyt käytin tätä estääkseni pahvin taittumisen huomioon ottaen sen sijainnin propissa (tulee olemaan paljon lattia vasten).  Pala ei ollut iso eikä oikean muotoinen mutta sen oli tarkoitus vain antaa tukea ja jäykkyyttää rakennelmalle.

 Finnfoamin hiomiseen itse käytän tavallista hiomapaperia (karkeus 80 tai 120)* ja vanhaa kunnon viilaa. Finnfoam kuluu hioessa nopeasti joten kannattaa varmistaa usein kappaleen muoto ja koko ettei tule vahinkoja. Paloja saa parhaiten leikattua mattopuukolla. Leikatessa kannattaa tehdä pientä sahaus liikettä ettei finnfoam revi itsestään inhottavia palasia. Mitä pienempi terä mattopuukossa sen helpompi on tehdä kulmat ja kaartuvat osat ilma hukkapaloja.

Keihään mittasuhde
normaaliin oveen
nähden

Tuossa vieressä keihäs ilman alaterää joka lisää pituutta noin 15cm. Koko keihään pituutta ei ole mitattuna missään, mutta tuosta näkee suurinpiirtein sen pituuden. ( Tarkat mitat myöhemmin kunhan valmistuu)

Wen Yangin keihäs koko pituudessaan
maalauksen ja hiomisen jälkeen

Yläterän kiinnitys varteen

Vasemmalla kuva siitä kuinka terä on upotettuna varteen. Varsi on tavallinen haravan varsi johon on viilattu ura terän tukirankaa varten. Näin liitoskohta on jäykkä eikä katkea niin helposti. Päälle tuleva pahvi osa poistaa sivuittaisen liikkumisen ja yhdistää palaset toisiinsa tiukemmin (osan tein vessapaperirullasta jonka kiedoin tiukasti noiden päälle ja liimasin siihen).





Tämä kaikki siis tehty kahdessa päivässä (+miekan restaurointi josta kuvia ensi kerralla)

Yhteensä suurinpiirtein 11h työtä. (Joidenkin osien kuivumisaikoja ei ole otettu huomioon (kuivuneet yön yli))

Eiliseen lisätäkseni

Tässä miekan puristuksesta kuva niille joille hienon sekava selitykseni ei auennut. Jos koko terä ei mahdu (niin kuin kuvassa) voi ja kannattaakin liimaus tehdä kahdessa osassa.

Miekka puristuksessa, muista ei liian tiukalle!

Tuossa alapuolella myös niille joille aaltopahvi ei ole ennestään tuttu tai nimi oli vieras niin kuva sen rakenteesta. Eli tuo on se joka menee kasaan ja jonka avulla voi kikkailla paljon kun tekee aaltopahvista proppien pohjia tms. osia. Tuota ei siis ole tarkoitus 'liiskata' kun liimaus on puristuksessa, tämän vuoksi puristus ei saa olla liian kireällä.

Aaltopahvin rakenne

Tämmöistä tällä kertaa, 

Turku kiittää ja kumartaa jälleen kerran mennäkseen nukkumaan~